Paljonko energiaremontti säästää vuosikuluissa kiinteistössä?

Energiaremontti säästää tyypillisesti 10–40 prosenttia kiinteistön vuotuisista energiakustannuksista, mutta tarkat luvut riippuvat lähtötilanteesta, toteutetuista toimenpiteistä ja kiinteistön koosta. Vanhassa, heikosti eristetyssä rakennuksessa potentiaali on suurimmillaan, kun taas jo kohtuullisen energiatehokkaassa kiinteistössä marginaali on pienempi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitkä toimenpiteet tuottavat parhaan hyödyn, miten nopeasti investointi palautuu ja mitä tukia on saatavilla.

Mitkä energiaremontit tuottavat suurimmat säästöt?

Suurimmat energiasäästöt syntyvät toimenpiteistä, jotka vaikuttavat suoraan rakennuksen lämmitystarpeeseen ja ilmanvaihdon tehokkuuteen. Käytännössä merkittävimmät yksittäiset toimenpiteet ovat lisälämmöneristys, ikkunoiden ja ovien uusiminen, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto (LTO) sekä lämmitysjärjestelmän uusiminen. Näiden yhdistelmä voi pienentää kokonaisenergiankulutusta merkittävästi.

Vaipan tiivistäminen ja lisäeristys

Rakennuksen vaipan kautta hukkaantuu suuri osa lämmitysenergiasta. Yläpohjan lisälämmöneristys on usein kustannustehokkain yksittäinen toimenpide, sillä lämmin ilma nousee ylös ja häviöt kattorakenteen kautta ovat huomattavat. Seinien lisäeristys on kalliimpaa, mutta pitkäikäisenä ratkaisuna se parantaa sekä energiatehokkuutta että sisäilman tasaisuutta.

Ikkunoiden uusiminen kolmilasisiksi tai energiaikkunoiksi vähentää johtumishäviöitä selvästi. Vanhoissa kiinteistöissä ikkunoiden kautta voi hukkaantua jopa viidennes lämmitysenergiasta, joten uusiminen on perusteltua erityisesti 1960–1980-luvun rakennuksissa.

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto

LTO-järjestelmä ottaa talteen poistoilman lämpöenergiaa ja siirtää sen tuloilmaan. Hyvin toimiva lämmöntalteenotto voi kattaa jopa 70–80 prosenttia ilmanvaihdon lämmitystarpeesta. Tämä on erityisen merkittävää kiinteistöissä, joissa ilmanvaihto on aiemmin toiminut pelkästään painovoimaisesti tai vanhalla koneellisella poistoilmajärjestelmällä ilman lämmöntalteenottoa.

Paljonko lämmitysjärjestelmän uusiminen säästää vuodessa?

Lämmitysjärjestelmän uusiminen tuottaa säästöjä, joiden suuruus riippuu siitä, mistä järjestelmästä siirrytään ja mihin. Siirtyminen suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön voi pienentää lämmityskustannuksia jopa 50–70 prosenttia vuodessa. Öljylämmityksestä luopuminen ja siirtyminen kaukolämpöön tai lämpöpumppujärjestelmään tuottaa tyypillisesti 30–60 prosentin vuosisäästön polttoainekustannuksissa.

Euromääräiset säästöt vaihtelevat kiinteistön koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Pienessä kerrostalossa tai toimistorakennuksessa vuosisäästö voi olla muutamia tuhansia euroja, isommassa kiinteistökompleksissa kymmeniä tuhansia euroja. Oleellista on laskea säästöpotentiaali juuri oman kiinteistön kulutusprofiiliin perustuen ennen investointipäätöstä.

Maalämpö kiinteistöissä

Maalämpöpumppu hyödyntää maahan tai veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Se tuottaa tyypillisesti kolmesta neljään kilowattituntia lämpöä yhtä käytettyä sähkökilowattituntia kohden. Kiinteistöissä, joissa on suuri lämmitystarve, investointi maalämpöön on usein selvästi kannattavin vaihtoehto pitkällä aikavälillä.

Ilma-vesilämpöpumppu lisälämmönlähteenä

Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa maalämpökaivon poraaminen ei ole mahdollista tai kustannustehokasta. Se toimii parhaiten leutoina talvikausina, ja kylmimmillä pakkasilla tarvitaan rinnakkainen lämmönlähde. Oikein mitoitettuna se voi silti tuottaa merkittävän osan vuotuisesta lämmitysenergiatarpeesta ja alentaa lämmityslaskua huomattavasti.

Kuinka nopeasti energiaremontti maksaa itsensä takaisin?

Energiaremontin takaisinmaksuaika vaihtelee toimenpiteestä riippuen tyypillisesti 5–20 vuoden välillä. Yksinkertaiset toimenpiteet, kuten termostaattien uusiminen tai rakennusautomaation optimointi, voivat maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Suuret rakenteelliset investoinnit, kuten julkisivun lisäeristys tai maalämpöjärjestelmä, vaativat pidemmän takaisinmaksuajan, mutta niiden vaikutus rakennuksen arvoon ja energiatehokkuusluokkaan on merkittävä.

Takaisinmaksuaikaan vaikuttavat keskeisesti kolme tekijää:

Esimerkiksi ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmä maksaa itsensä usein takaisin 7–12 vuodessa, kun taas yläpohjan lisäeristys voi olla jo 5–8 vuodessa kannattava. Energiatehokkuusinvestointeja ei tule arvioida pelkästään takaisinmaksuajan perusteella, vaan myös elinkaarikustannusten ja kiinteistön arvonnousun näkökulmasta.

Mitä tukia ja avustuksia energiaremonttiin on saatavilla?

Energiaremonttiin on Suomessa saatavilla useita tukimuotoja, joista merkittävimmät ovat ARA:n energia-avustukset taloyhtiöille, kotitalousvähennys yksityishenkilöille sekä Business Finlandin yrityskohtaiset energiatehokkuustuet. Vuonna 2026 tukijärjestelmät painottavat erityisesti uusiutuvan energian käyttöönottoa ja merkittäviä energiatehokkuusparannuksia.

Taloyhtiöt voivat hakea ARA:n energia-avustusta toimenpiteisiin, jotka parantavat rakennuksen energiatehokkuutta olennaisesti. Avustuksen suuruus riippuu toimenpiteen laajuudesta ja sen tuottamasta energiansäästöstä. Erityisen suuria avustuksia on tarjolla kohteille, jotka siirtyvät pois fossiilisista polttoaineista.

Yksityishenkilöille kotitalousvähennys kattaa osan energiaremontin työkustannuksista. Lisäksi Motivan energianeuvonta tarjoaa maksutonta ohjausta sopivien tukien ja toimenpiteiden löytämiseen. On tärkeää selvittää tukimahdollisuudet ennen remontin käynnistämistä, sillä osa tuista edellyttää ennakkohakemusta.

Miten energiaremontti vaikuttaa kiinteistön arvoon?

Energiaremontti nostaa kiinteistön markkina-arvoa, koska parempi energiatehokkuusluokka pienentää ostajan tai vuokralaisen tulevia käyttökustannuksia. Energiatehokkuusluokan paraneminen yhdellä tai kahdella portaalla voi nostaa kiinteistön arvoa selvästi, erityisesti kaupunkialueilla, joissa energiakustannusten merkitys ostopäätöksessä on kasvanut.

Kiinteistön energiatodistus on lakisääteinen asiakirja, joka vaaditaan myynti- ja vuokraustilanteissa. Heikko energiatodistusluokka voi hidastaa myyntiä tai painaa hintaa alaspäin. Vastaavasti hyvä energialuokka toimii kilpailuetuna markkinoilla, joilla ostajat ja vuokralaiset ovat yhä tietoisempia energiakustannusten pitkäaikaisesta vaikutuksesta.

Energiaremontin vaikutus arvoon on erityisen selvä, kun toimenpiteet dokumentoidaan huolellisesti ja ne näkyvät päivitetyssä energiatodistuksessa. Tästä syystä energiaremontin suunnittelu kannattaa tehdä kokonaisvaltaisesti: yksittäisten toimenpiteiden sijaan tavoitteena tulisi olla mitattava parannus energiatehokkuusluokassa.

Me Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä autamme kiinteistönomistajia ja taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisessa aina energiaselvityksistä ja energiatodistuksista LVI-suunnitteluun ja hankevalvontaan. Jos harkitset energiaremonttia tai haluat selvittää, mitkä toimenpiteet sopivat juuri sinun kiinteistöösi, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme löytämään oikeat ratkaisut, optimoimaan tukihakemukset ja varmistamaan, että investointi tuottaa odotetut säästöt.

Ota yhteyttä

Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi

Y-tunnus: 2036138-0

Kaikki yhteystiedot