Miten julkisen sektorin kiinteistöt voivat täyttää EU:n energiatehokkuusvaatimukset?
Julkisen sektorin kiinteistöt voivat täyttää EU:n energiatehokkuusvaatimukset toteuttamalla systemaattisia energiaremontteja, parantamalla rakennusten vaipan eristystä, uusimalla talotekniikkaa ja siirtymällä uusiutuviin energialähteisiin. Vaatimukset koskevat erityisesti vanhimpia ja eniten energiaa kuluttavia rakennuksia, ja niiden täyttämiseen on saatavilla sekä kansallisia että EU-tason rahoitusvälineitä. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset direktiivin sisällöstä, aikatauluista ja käytännön toimenpiteistä.
Mitä EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) vaatii julkisilta rakennuksilta?
EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa julkiset rakennukset saavuttamaan nollapäästörakennuksen tason (ZEB, Zero Emission Building) vuoteen 2028 mennessä uudisrakentamisessa. Olemassa olevalle julkiselle rakennuskannalle direktiivi asettaa vaatimuksen jatkuvasta energiatehokkuuden parantamisesta ja energialuokan nostamisesta. Suomessa direktiivin toimeenpano on parhaillaan lainsäädäntöprosessissa.
EPBD tuli voimaan 29.5.2024, ja jäsenvaltioiden on saatettava kansalliset muutoksensa voimaan 29.5.2026 mennessä. Suomessa muutokset koskevat rakentamislakia, energiatodistuslakia sekä automaatio- ja latauspistelakia. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Suomi pyrkii toteuttamaan toimeenpanon mahdollisimman vähäisillä lisävelvoitteilla, hyödyntäen direktiivin tarjoaman kansallisen liikkumavaran täysimääräisesti.
Direktiivi tuo julkisille kiinteistöille konkreettisia velvoitteita myös latausinfrassa: olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava vuoden 2026 loppuun mennessä latauspiste kymmenelle prosentille pysäköintipaikoista tai putkitus puolelle paikoista. Tämä koskee suoraan kouluja, sairaaloita, virastoja ja muita julkisia toimipaikkoja.
Mitkä julkiset rakennukset ovat ensisijaisia saneerauksen kohteita?
Ensisijaisia saneerauskohteita ovat energiatehokkuudeltaan heikoimmat julkiset rakennukset, erityisesti ne, jotka kuuluvat energialuokkiin E, F tai G. EPBD:n logiikan mukaan korjausrakentaminen tulee kohdistaa ensin rakennuskantaan, joka kuluttaa eniten energiaa suhteessa hyötyalaansa ja aiheuttaa siten suurimmat päästöt.
Käytännössä tämä tarkoittaa tyypillisesti:
- 1960–1980-luvuilla rakennettuja kouluja ja päiväkoteja, joiden alkuperäinen eristys ja talotekniikka ovat elinkaarensa päässä
- Vanhoja terveyskeskuksia ja sairaalarakennuksia, joissa energiankulutus on korkea ympärivuorokautisen käytön vuoksi
- Hallinto- ja virastorakennuksia, joiden ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät ovat vanhentuneet
- Liikuntahalleja ja uimahalleja, joissa kosteudenhallinta ja lämmitys kuluttavat merkittävästi energiaa
Suomessa rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia kaikesta energiasta, mikä tekee rakennuskannan uudistamisesta keskeisen ilmastopolitiikan välineen. Julkinen sektori toimii tässä esimerkkinä ja edelläkävijänä: direktiivin hengen mukaisesti julkisten toimijoiden odotetaan saneeraavan kantaansa nopeammin kuin yksityisen sektorin.
Miten energiatehokkuusluokka määräytyy julkiselle rakennukselle?
Julkisen rakennuksen energiatehokkuusluokka määräytyy energiatodistuksessa laskettavan E-luvun perusteella. E-luku kuvaa rakennuksen laskennallista kokonaisenergiankulutusta lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa, painotettuna energiamuotokertoimilla. Mitä pienempi E-luku, sitä parempi energialuokka.
Energiatodistuksen rooli
Energiatodistus on pakollinen asiakirja, jota tarvitaan rakennuksen myynnissä, vuokrauksessa ja peruskorjaushankkeissa. Julkisille rakennuksille, joiden kokonaishyötyala ylittää 250 neliömetriä, on lisäksi velvollisuus pitää energiatodistus näkyvästi esillä. Todistus on voimassa kymmenen vuotta, minkä jälkeen se on uusittava.
E-luvun laskentaperusteet
E-luvun laskennassa otetaan huomioon rakennuksen lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus ja käyttövesi. Energiamuotokertoimet painottavat eri energialähteiden ilmastovaikutuksia: sähkön kerroin on korkea, kaukolämmön matalampi ja uusiutuvien paikallisenergiajärjestelmien alhaisin. Tämä tarkoittaa, että siirtyminen esimerkiksi maalämpöön tai aurinkosähköön parantaa E-lukua merkittävästi, vaikka absoluuttinen energiankulutus ei laskisi yhtä paljon.
Mitä korjaustoimenpiteitä julkiset kiinteistöt yleisimmin tarvitsevat?
Julkiset kiinteistöt tarvitsevat energiatehokkuuden parantamiseksi useimmiten yhdistelmän rakennusvaipan korjauksia, talotekniikan uusimista ja energiajärjestelmien modernisointia. Yksittäinen toimenpide harvoin riittää: parhaat tulokset saavutetaan kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa toimenpiteet suunnitellaan toisiaan tukeviksi.
Yleisimmät korjaustoimenpiteet ovat:
- Ikkunoiden ja ovien uusiminen tai tiivistäminen lämpöhäviöiden pienentämiseksi
- Yläpohjan ja ulkoseinien lisäeristäminen, erityisesti elementtirakenteisissa julkisivuissa
- Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen lämmöntalteenotolla (LTO) varustettuna, mikä voi leikata ilmanvaihdon energiankulutuksen murto-osaan alkuperäisestä
- Lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämpöön, kaukolämpöön tai hybridijärjestelmään
- Rakennusautomaation päivittäminen älykkääksi ohjausjärjestelmäksi, joka optimoi lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen käytön mukaan
- Aurinkopaneelijärjestelmän asentaminen oman sähköntuotannon lisäämiseksi
Uimahallien ja liikuntakeskusten kaltaisissa erityiskohteissa korostuvat lisäksi kosteudenhallintaratkaisut ja prosessilämmön talteenotto. Näissä kohteissa energiatehokkuuden parantaminen edellyttää erityisosaamista, sillä sisäilman laatu ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus on varmistettava kaikkien muutosten yhteydessä.
Miten korjaushankkeen rahoitus ja EU-tuet toimivat julkisella sektorilla?
Julkisen sektorin energiaremontit voivat saada rahoitusta useista lähteistä: kansallisista energia-avustuksista, EU:n rakennerahastoista sekä Business Finlandin ja ELY-keskusten ohjelmista. Rahoituskanavat vaihtelevat hankkeen koon, sijainnin ja hakijaorganisaation mukaan, mutta perusperiaate on, että merkittävät energiatehokkuusinvestoinnit ovat tuettavia.
Kansalliset rahoitusvälineet
Kuntien ja kuntayhtymien energiatehokkuushankkeisiin on haettavissa ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) energia-avustuksia. Lisäksi valtion budjetissa on varauduttu tukemaan julkisen sektorin energiaremontteja osana kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa, jonka Suomi toimittaa EU:lle vuoden 2026 loppuun mennessä.
EU-rahoitusmahdollisuudet
EU:n koheesiorahastot ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittavat energiatehokkuushankkeita alueellisten ohjelmien kautta. Euroopan investointipankki (EIB) tarjoaa lisäksi edullisia lainoja julkisen sektorin energiainvestoinneille. Energiatehokkuussopimukset, joita Motiva koordinoi Suomessa, ovat myös tehokas tapa osoittaa sitoutuminen ja avata rahoituskanavia.
Kannattaa huomioida, että rahoitushakemusten pohjaksi tarvitaan aina ajantasainen energiaselvitys ja selkeä toimenpideohjelma. Me Sulin Oy:ssä autamme julkisen sektorin asiakkaitamme laatimaan nämä asiakirjat siten, että ne täyttävät sekä viranomaisten että rahoittajien vaatimukset.
Milloin julkisten rakennusten on täytettävä energiatehokkuusvaatimukset?
Aikataulut vaihtelevat vaatimuksen mukaan. Uusien julkisten rakennusten on täytettävä nollapäästörakennuksen (ZEB) vaatimukset 1.1.2028 alkaen. Olemassa olevan rakennuskannan osalta direktiivi edellyttää asteittaista parantamista, ja kansallinen toimeenpanolaki tarkentaa aikataulut Suomen oloihin sovitettuna.
Keskeisimmät päivämäärät julkiselle sektorille ovat:
- Vuoden 2026 loppu: Latauspisteiden tai putkituksen asennus yli 20 pysäköintipaikan ei-asuinrakennuksiin
- 29.5.2026: Suomen on saatettava EPBD:n kansalliset lakimuutokset voimaan
- 1.1.2028: Kaikki uudet julkiset rakennukset on rakennettava ZEB-tasoisiksi
- 1.1.2030: ZEB-vaatimus laajenee kaikkiin uusiin rakennuksiin
- Vuodesta 2028 alkaen: EPBD:n delegoidun säädöksen mukaiset tiukentuneet elinkaaripäästövaatimukset tulevat sovellettaviksi
Käytännössä julkisten kiinteistönomistajien kannattaa käynnistää energiaselvitykset ja korjaussuunnittelu viipymättä. Rakennuskannan laajuus ja korjaushankkeiden pitkät suunnitteluajat tarkoittavat, että vuoden 2028 tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimenpiteiden aloittamista jo nyt. Mitä aikaisemmin energiatehokkuussuunnittelu käynnistetään, sitä paremmat mahdollisuudet on hyödyntää saatavilla olevat rahoitustuet ja välttyä kiireellisiltä ja kalliilta ratkaisuilta.
Me Sulin Oy:ssä olemme auttaneet julkisen sektorin asiakkaitamme energiatehokkuussuunnittelussa vuosikymmenien ajan. Jos organisaatiossasi on käynnistymässä energiaremontti tai tarvitset apua energiaselvityksen tai korjaussuunnitelman laadinnassa, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme löytämään oikeat tekniset ratkaisut, rahoituskanavat ja toteutusaikataulun juuri teidän kiinteistöjenne tarpeisiin.
Ota yhteyttä
Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi
Y-tunnus: 2036138-0
