Mitä tiiveysmittaukset kertovat rakennuksen kunnosta?
Tiiveysmittaukset ovat yksi tärkeimmistä työkaluista rakennuksen todellisen kunnon selvittämisessä. Vaikka rakennus voi pintapuolisesti näyttää hyvältä, piilossa voi olla merkittäviä ilmanvuotoja, jotka heikentävät energiatehokkuutta ja voivat johtaa kosteusvaurioihin.
Moderni rakennustekniikka edellyttää yhä tiukempia vaatimuksia rakennusten ilmanpitävyydelle. Tiiveysmittaukset paljastavat rakennusvirheet ja ongelmat, jotka muuten jäisivät huomaamatta vuosiksi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tiiveysmittaukset kertovat rakennuksen kunnosta ja miksi ne ovat niin tärkeitä.
Mitä tiiveysmittaukset tarkalleen ottaen mittaavat?
Tiiveysmittaukset mittaavat rakennuksen vaipan ilmanvuotolukua, joka kertoo, kuinka paljon ilmaa virtaa rakennuksen sisään ja ulos rakenteiden kautta. Mittaus suoritetaan painekokeen avulla, jossa rakennus asetetaan yli- tai alipaineeseen.
Mittauksessa käytetään niin sanottua blower door -laitteistoa, joka asennetaan rakennuksen oveen. Laite luo kontrolloidun paine-eron sisä- ja ulkotilan välille, yleensä 50 pascalin suuruisen. Samalla mitataan ilmavirta, joka tarvitaan tämän paine-eron ylläpitämiseen. Tulos ilmoitetaan yleensä n50-arvona, joka kertoo ilmanvaihtokertojen määrän tunnissa.
Tiiveysmittauksessa arvioidaan myös vuotokohtien sijaintia lämpökameran ja savutestien avulla. Näin saadaan selville, missä kohdissa rakennuksen vaippaa ilmaa vuotaa eniten ja mitkä rakennusosat kaipaavat korjaustoimenpiteitä.
Miksi rakennuksen ilmanpitävyys on niin tärkeää?
Rakennuksen ilmanpitävyys on keskeinen tekijä energiatehokkuudessa, sisäilman laadussa ja rakenteiden säilyvyydessä. Hallitsemattomat ilmanvuodot voivat nostaa lämmityskustannuksia jopa 20–30 prosenttia.
Ilmanvuodot aiheuttavat useita ongelmia rakennuksessa. Ensinnäkin ne heikentävät lämmöneristävyyttä, kun kylmä ulkoilma pääsee virtaamaan sisään ja lämmin sisäilma ulos. Toiseksi vuodot voivat kuljettaa kosteutta rakenteisiin, mikä voi johtaa kosteusvaurioihin ja homeen muodostumiseen.
Ilmanpitävyys vaikuttaa myös sisäilman laatuun. Hallitsemattomat vuodot voivat tuoda sisään epäpuhtauksia, pölyä ja allergeeneja. Lisäksi ne häiritsevät ilmanvaihdon toimintaa, kun suunniteltu ilmavirtojen ohjaus ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Milloin tiiveysmittaus kannattaa teettää?
Tiiveysmittaus kannattaa teettää uudisrakentamisessa ennen rakennuksen luovutusta, korjausrakentamisen yhteydessä sekä silloin, kun epäillään ilmanvuoto-ongelmia. Myös energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä mittaus on hyödyllinen.
Uudisrakentamisessa tiiveysmittaus on usein pakollinen rakennusmääräysten mukaan. Se tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun mahdolliset korjaukset ovat vielä helposti toteutettavissa. Ihanteellinen ajankohta on silloin, kun rakennuksen vaippa on valmis mutta sisäpinnat vielä viimeistelemättä.
Korjausrakentamisessa mittaus kannattaa tehdä sekä ennen töiden aloittamista että niiden jälkeen. Näin saadaan selville lähtötilanne ja voidaan varmistaa korjaustöiden onnistuminen. Erityisen tärkeää mittaus on silloin, kun uusitaan ikkunoita, ovia tai ulkovaippaa.
Tiiveysmittaus on suositeltava myös silloin, kun rakennuksessa havaitaan merkkejä ilmanvuoto-ongelmista, kuten korkeita energialaskuja, vetoisuutta, kondensaatiota ikkunoissa tai epätasaista lämpötilajakaumaa.
Miten tiiveysmittauksen tuloksia tulkitaan?
Tiiveysmittauksen tulokset ilmoitetaan n50-arvona, joka kertoo ilmanvaihtokerrat tunnissa 50 pascalin paine-erossa. Mitä pienempi arvo, sitä tiiviimpi rakennus on. Uusien rakennusten tavoitearvo on yleensä alle 1,0 1/h.
Rakennusmääräykset asettavat eri rakennustyypeille omat vaatimuksensa. Tavallisille asuinrakennuksille n50-arvo saa olla enintään 2,0 1/h, kun taas matalaenergia- ja passiivitaloille vaatimukset ovat tiukemmat. Passiivitalossa tavoitteena on yleensä alle 0,6 1/h.
Pelkkä kokonaisvuotoluku ei kuitenkaan kerro kaikkea. Yhtä tärkeää ovat vuotokohtien sijainti ja laatu. Vuodot ulkoseinissä ovat yleensä vähemmän haitallisia kuin vuodot märkätiloissa tai alapohjassa, joissa kosteusongelmat ovat todennäköisempiä.
Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon myös rakennuksen ikä ja rakennustapa. Vanhoissa rakennuksissa hyväksytään suurempia vuotolukuja kuin uusissa, ja esimerkiksi hirsirakennuksissa tiiviysvaatimukset ovat erilaiset kuin betoni- tai tiilirakennuksissa.
Mitä yleisimpiä ongelmia tiiveysmittaukset paljastavat?
Tiiveysmittaukset paljastavat useimmiten ongelmia ikkunoiden ja ovien liitoksissa, sähköasennusten läpivienneissä sekä eri rakennusosien saumoissa. Myös puutteellinen höyrynsulun asennus on yleinen ongelma.
Ikkunoiden ja ovien ympärillä vuodot johtuvat usein puutteellisesta tiivistyksestä tai väärästä asennustekniikasta. Erityisesti vanhoissa rakennuksissa ikkunanvaihdot voivat jättää huomattavia vuotokohtia, jos työt eivät ole olleet huolellisesti tehtyjä.
Sähköasennusten läpiviennit ovat toinen yleinen vuotokohta. Pistorasiat, kytkimet ja valaisimet ulkoseinissä voivat aiheuttaa merkittäviä vuotoja, jos niiden ympärillä ei ole kunnollista tiivistystä. Sama ongelma koskee ilmanvaihtokanavien ja putkien läpivientejä.
Rakennusosien liitoskohdissa, kuten seinän ja katon tai seinän ja lattian rajassa, vuodot johtuvat usein puutteellisesta saumauksesta tai höyrynsulun asennuksesta. Myös betonielementtien saumat voivat olla vuotokohtia, jos ne eivät ole riittävän tiiviitä.
Kuinka tiiveysmittauksessa havaitut ongelmat korjataan?
Tiiveysmittauksessa havaitut ongelmat korjataan vuotokohtien mukaan: pienet saumakohdat voidaan tiivistää elastisilla massoilla, ja suuremmat vuodot vaativat rakenteellisia korjauksia. Korjausmenetelmä riippuu vuodon sijainnista ja laajuudesta.
Ikkunoiden ja ovien ympärillä olevat vuodot korjataan yleensä uusimalla tiivisteet tai lisäämällä elastista tiivistysmassaa. Sähköasennusten kohdalla voidaan käyttää erityisiä tiivistyslaatikoita tai -massoja, jotka estävät ilmanvuodot pistorasioiden ja kytkimien ympäriltä.
Suuremmat rakenteelliset vuodot vaativat perusteellisempia korjaustoimenpiteitä. Höyrynsulun korjaaminen saattaa edellyttää sisäpintojen purkamista ja uudelleenrakentamista. Betonielementtien saumojen korjaus voi vaatia ulkopuolista injektointia tai saumauksen uusimista.
Korjaustöiden jälkeen on tärkeää tehdä uusi tiiveysmittaus, jolla varmistetaan korjausten onnistuminen. Me Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä autamme asiakkaita löytämään parhaat ratkaisut tiiveysmittauksissa havaittujen ongelmien korjaamiseen tarjoamalla laadukkaita materiaaleja ja asiantuntevaa neuvontaa.
Ota yhteyttä
Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi
Y-tunnus: 2036138-0
