Mitä rakentamislaki edellyttää energiatehokkuudelta vuonna 2026?
Rakentamislaki edellyttää vuonna 2026 uusilta rakennuksilta sekä hiilijalanjäljen laskentaa että energiatehokkuuden osoittamista entistä selkeämmin koko elinkaari huomioiden. Keskeinen muutos on, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano tuo uusia velvoitteita erityisesti uudisrakentamiseen, ja päästöttömän rakennuksen vaatimukset ovat jo lähestymässä. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita rakentajat, suunnittelijat ja rakennuttajat kohtaavat vuoden 2026 säädöskentässä.
Mitä uusia energiatehokkuusvaatimuksia rakentamislaki tuo vuonna 2026?
Rakentamislaki tuo vuonna 2026 kaksi merkittävää uudistusta energiatehokkuuden alalle: hiilijalanjäljen raja-arvot uudisrakennuksille sekä EPBD-direktiivin mukaisen siirtymäpolun kohti päästötöntä rakentamista. Vaatimukset koskevat rakentamislupahakemuksia, jotka ovat tulleet vireille tammikuun 2026 alusta lähtien.
Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista astui voimaan tammikuussa 2026. Asetus velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän osoittamaan, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi. Hiilijalanjäljen alittuminen osoitetaan rakennuksen valmistumisen jälkeen laadittavassa ilmastoselvityksessä, joka toimitetaan rakennusvalvonnalle loppukatselmusvaiheessa.
Samanaikaisesti EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää Suomelta kansallisia lainsäädäntömuutoksia toukokuun 2026 loppuun mennessä. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on eduskuntakäsittelyssä, ja se tuo muutoksia muun muassa energiatodistuslakiin sekä automaatio- ja latauspistelakiin. Linjaus on toteutettu hallitusohjelman mukaisesti mahdollisimman vähäisin muutoksin voimassa oleviin säädöksiin.
Mihin rakennustyyppeihin uudet vaatimukset kohdistuvat?
Uudet energiatehokkuus- ja vähähiilisyysvaatimukset kohdistuvat vuonna 2026 pääasiassa suurempiin uudisrakennuksiin, kuten asuinkerrostaloihin, rivitaloihin, toimistoihin, liikerakennuksiin, sairaaloihin sekä suuriin varastoihin ja halleihin. Pientalot, alle 30 neliömetrin rakennukset ja korjaushankkeet on toistaiseksi vapautettu hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksesta.
Tämä rajaus on käytännön kannalta tärkeä: omakotitalon rakentaja ei vielä vuonna 2026 kohtaa pakollista hiilijalanjälkilaskentaa, mutta kerrostalorakennuttaja tai toimistorakennuksen tilaaja sen sijaan kohtaa sen. Vapautukset koskevat myös puolustusrakennuksia sekä rakennuksia, joille ei edellytetä energiatodistusta.
Energiatehokkuuden osalta EPBD-direktiivin toimeenpano ohjaa erityisesti julkisten rakennusten kehitystä. Uudet julkiset rakennukset odotetaan saavuttavan päästöttömän rakennuksen tason vuoden 2028 alusta, kun taas muiden uusien rakennusten osalta sama vaatimus astuu voimaan vuoden 2030 alusta. Tämä tarkoittaa, että rakennushankkeiden suunnittelu on aloitettava riittävän ajoissa, jotta vaatimukset voidaan täyttää ilman viime hetken muutoksia.
Miten energiatehokkuusluokka lasketaan uusien säädösten mukaan?
Energiatehokkuusluokka lasketaan edelleen rakennuksen laskennallisen energiankulutuksen eli E-luvun perusteella, joka suhteutetaan rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan. Uudet säädökset eivät muuta tätä peruslaskentakaavaa, mutta EPBD-direktiivin toimeenpano tuo rinnalle uuden päästöttömän rakennuksen käsitteen, joka vaikuttaa siihen, mitä energiatehokkuusluokka tulevaisuudessa tarkoittaa.
Hiilijalanjälkilaskennassa käytetään kahta rinnakkaista yksikköä. Ensimmäinen jakaa hiilijalanjäljen rakennuksen lämmitetylle pinta-alalle ja 50 vuoden arviointijaksolle. Toinen yksikkö noudattaa EU:n EPBD-raportointivaatimusta. Laskennan tukena toimivat ympäristöministeriön arviointimenetelmä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Co2data-päästötietokanta.
Käytännössä energiatehokkuusluokan laskenta edellyttää suunnittelijalta osaamista sekä energiasimuloinneista että elinkaariarvioinnista. Suunnitelmien on katettava rakennuksen koko elinkaari rakentamisesta käyttöön ja purkuun saakka. Me Sulin Oy:ssä autamme rakennuttajia ja suunnittelijoita varmistamaan, että laskenta tehdään oikein ja vaatimusten mukaisesti jo hankkeen alkuvaiheessa.
Mitä rakentamislaki sanoo vaipparakenteen ja ilmatiiveyden vaatimuksista?
Rakentamislaki edellyttää, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan niin, ettei sen energiankulutus ylitä säädettyjä raja-arvoja. Vaipparakenteen lämmöneristävyys ja rakennuksen ilmatiiviys ovat keskeisiä tekijöitä E-luvun saavuttamisessa, ja niiden merkitys korostuu entisestään, kun tavoitellaan päästöttömän rakennuksen tasoa.
Uudet olennaiset tekniset vaatimukset edellyttävät, että rakennukset suunnitellaan pitkäikäisiksi, muunneltaviksi ja elinkaariominaisuuksiltaan ekologisiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vaipparakenteiden valinnassa on huomioitava paitsi lämmöneristyskyky myös materiaalien uudelleenkäytettävyys ja säilyvyys. Rakentamislain mukainen purkumateriaaliselvitys, joka on laadittava lupaa haettaessa, tukee tätä kokonaisvaltaista ajattelutapaa.
Ilmatiiveys vaikuttaa suoraan rakennuksen energiankulutukseen: huonosti tiivistetty vaippa lisää lämpöhäviöitä ja heikentää energiatehokkuusluokkaa merkittävästi. Käytännön rakennustyössä tämä tarkoittaa huolellista liitosdetaljisuunnittelua, laadukkaita tiivistysmateriaaleja ja systemaattista laadunvarmistusta rakennusvaiheessa.
Miten uusiutuvan energian käyttö vaikuttaa vaatimusten täyttämiseen?
Uusiutuvan energian käyttö parantaa suoraan rakennuksen E-lukua ja helpottaa sekä energiatehokkuusluokan saavuttamista että hiilijalanjäljen raja-arvon alittamista. Aurinkopaneelit, maalämpö ja muut uusiutuvat energialähteet pienentävät ostoenergian määrää, mikä näkyy välittömästi laskennallisessa energiankulutuksessa.
EPBD-direktiivin mukainen päästöttömän rakennuksen käsite rakentuu pitkälti uusiutuvan energian varaan. Päästöttömässä rakennuksessa energiantarve on ensin minimoitu vaipan ja teknisten järjestelmien avulla, minkä jälkeen jäljelle jäävä energiantarve katetaan uusiutuvilla lähteillä. Tämä kaksivaiheinen lähestymistapa ohjaa suunnittelua kokonaisvaltaisesti.
Käytännön suunnittelussa uusiutuvan energian integrointi kannattaa aloittaa jo hankesuunnitteluvaiheessa, ei vasta teknisten järjestelmien valinnan yhteydessä. Esimerkiksi aurinkopaneelien sijoittelu, suuntaus ja varjostukset vaikuttavat merkittävästi tuotantopotentiaaliin, ja nämä ratkaisut on tehtävä ennen arkkitehtisuunnittelun lukitsemista. Automaatio- ja latauspistelain muutokset, jotka tulevat EPBD-toimeenpanon myötä, asettavat myös uusia vaatimuksia sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurille uusissa rakennuksissa.
Mitä seurauksia on, jos energiatehokkuusvaatimukset eivät täyty?
Jos energiatehokkuusvaatimukset eivät täyty, rakennus ei saa lainvoimaista loppukatselmusta, mikä estää rakennuksen käyttöönoton. Hiilijalanjäljen osalta ilmastoselvitys on toimitettava loppukatselmusvaiheessa, ja jos raja-arvoa ei aliteta, rakennusvalvonta voi evätä hyväksynnän.
Seuraukset voivat olla merkittäviä sekä aikataulullisesti että taloudellisesti. Jälkikäteiset korjaustoimenpiteet, kuten lisäeristys tai teknisten järjestelmien uusiminen, ovat huomattavasti kalliimpia kuin oikein tehty suunnittelu alusta alkaen. Lisäksi rakentamislupamaksuun liittyy uusi sanktio: jos rakennusvalvontaviranomainen ylittää käsittelymääräajan muusta kuin hakijasta johtuvasta syystä, lupamaksua alennetaan 20 prosenttia kultakin täydeltä viivästyskuukaudelta. Tämä kannustaa myös viranomaisia tehokkaampaan toimintaan.
Erityistilanteita varten asetukseen on lisätty pykälä sallituista raja-arvon ylityksistä, mutta nämä poikkeukset ovat tiukasti rajattuja. Paras tapa välttää ongelmat on varmistaa energiatehokkuussuunnittelu jo hankesuunnitteluvaiheessa ja käyttää pätevää suunnittelijaa, jolla on ajantasainen tuntemus voimassa olevista raja-arvoista ja laskentamenetelmistä.
Me Sulin Oy:ssä olemme seuranneet rakentamislain muutosten kehitystä tarkasti vuodesta toiseen. Jos rakennushankkeesi energiatehokkuussuunnittelu, ilmastoselvitys tai teknisten järjestelmien mitoitus kaipaa asiantuntevaa tukea, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme löytämään oikeat ratkaisut jo suunnittelupöydällä, ennen kuin korjaustoimenpiteistä tulee kalliita.
Ota yhteyttä
Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi
Y-tunnus: 2036138-0
