Mitä eroa on energiatehokkuudella uudis- ja korjausrakentamisessa?

Energiatehokkuusvaatimukset eroavat uudis- ja korjausrakentamisessa merkittävästi: uudisrakentamisessa noudatetaan tiukkoja, koko rakennusta koskevia vaatimuksia jo suunnitteluvaiheesta alkaen, kun taas korjausrakentamisessa vaatimukset kohdistuvat vain korjattavaan rakennusosaan tai -järjestelmään ja joustoa on enemmän. Syy tähän eroon on käytännöllinen: olemassa olevan rakennuksen rakenteita ei voida aina muuttaa ilman suuria kustannuksia tai teknisiä riskejä. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita suunnittelijat, kiinteistönomistajat ja taloyhtiöt kohtaavat energiatehokkuuden osalta molemmissa rakentamismuodoissa.

Miten energiatehokkuusvaatimukset eroavat uudis- ja korjausrakentamisessa?

Uudisrakentamisessa energiatehokkuus on kokonaisvaltainen vaatimus: koko rakennuksen on täytettävä laskennallinen E-luvun raja-arvo, joka määräytyy rakennustyypin ja pinta-alan mukaan. Korjausrakentamisessa vaatimukset ovat rakennusosakohtaisia tai järjestelmäkohtaisia, ja ne koskevat vain niitä osia, joihin hankkeessa kajotaan.

Uudisrakentamisessa energiatehokkuusvaatimukset on sisällytetty Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, ja ne kattavat muun muassa vaipan lämmöneristyksen, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton sekä teknisten järjestelmien hyötysuhteet. Rakennuksen on täytettävä nämä vaatimukset kokonaisuutena jo ennen rakentamislupahakemuksen jättämistä.

Korjausrakentamisessa lähtökohtana on, että energiatehokkuutta parannetaan aina, kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ikkunoiden vaihdon yhteydessä uusien ikkunoiden on täytettävä niille asetettu U-arvovaatimus, mutta koko rakennusta ei tarvitse saattaa uudisrakentamisen tasolle. Tämä tekee korjausrakentamisen energiatehokkuuden suunnittelusta monivaiheisen kokonaisuuden, jossa jokainen toimenpide on harkittava erikseen.

Mitä energiatehokkuusluokat tarkoittavat rakennukselle?

Energiatehokkuusluokat kuvaavat rakennuksen laskennallista energiankulutusta suhteessa sen kokoon ja käyttötarkoitukseen. Luokat merkitään kirjaimilla A:sta G:hen siten, että A-luokka edustaa parasta ja G-luokka heikoimpia energiatehokkuusominaisuuksia. Luokittelu perustuu E-lukuun, joka ilmaisee rakennuksen ostoenergiankulutuksen kilowattitunteina neliömetriä kohden vuodessa.

Energiatehokkuusluokka on keskeinen tieto niin kiinteistön arvon kuin käyttökustannusten kannalta. Uudisrakentamisessa tavoitellaan tyypillisesti A- tai B-luokkaa, ja tämä ohjaa suunnitteluratkaisuja lämmitysjärjestelmästä ilmanvaihtoon. Korjausrakentamisessa luokan parantaminen yhdellä tai kahdella portaalla on usein realistinen ja kustannustehokas tavoite.

Energiatodistus on asiakirja, josta rakennuksen energiatehokkuusluokka käy ilmi. Se on pakollinen muun muassa myynti- ja vuokraustilanteissa sekä lupaa vaativissa korjaushankkeissa. Energiatodistus laaditaan laskennallisesti standardikäytöllä, joten se kuvaa rakennuksen ominaisuuksia eikä toteutunutta kulutusta.

Mitkä rakenteet vaikuttavat eniten rakennuksen energiatehokkuuteen?

Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat eniten vaipan lämmöneristys, ikkunat ja ovet, ilmatiiveys sekä ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Näiden rakennusosien ja teknisten järjestelmien yhteinen suorituskyky ratkaisee, kuinka paljon energiaa rakennus tarvitsee toimiakseen.

Vaipan rakenteet ja ilmatiiveys

Ulkoseinät, yläpohja ja alapohja muodostavat rakennuksen lämpövaipan, jonka läpi suurin osa lämpöhäviöistä tapahtuu. Riittävä lämmöneristys ja huolellisesti toteutettu höyrynsulku ovat perusedellytyksiä hyvälle energiatehokkuudelle. Ilmatiiveys on erityisen kriittinen tekijä: pienetkin vuotokohdat vaipassa voivat kasvattaa lämpöhäviöitä merkittävästi ja heikentää sisäilman laatua.

Ikkunat, ovet ja talotekniikka

Ikkunoiden ja ovien osuus vaipan lämpöhäviöistä on merkittävä, sillä niiden eristyskyky on tyypillisesti selvästi heikompi kuin täysin eristettyjen seinärakenteiden. Kolmilasiset ikkunat ovat nykyrakentamisessa standardi. Ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla (LTO) puolestaan mahdollistaa poistoilman lämpöenergian hyödyntämisen tuloilman lämmityksessä, mikä vähentää ostoenergian tarvetta merkittävästi. Lämmitysjärjestelmän valinta, kuten maalämpö tai kaukolämpö, vaikuttaa suoraan E-lukuun energiamuotokertoimien kautta.

Miksi korjausrakentamisessa energiatehokkuuden parantaminen on haastavampaa?

Korjausrakentamisessa energiatehokkuuden parantaminen on haastavampaa siksi, että olemassa oleva rakenne asettaa reunaehtoja, joita ei voi ohittaa ilman suuria kustannuksia tai rakenneteknisiä riskejä. Lisälämmöneristys, tiivistäminen ja talotekniikan uusiminen on sovitettava yhteen vanhan rakennuksen fyysisten ominaisuuksien kanssa.

Yksi keskeinen haaste on kosteustekninen toimivuus. Kun ulkoseinää lisäeristetään sisäpuolelta, rakenteen kastepiste siirtyy, mikä voi johtaa kosteuden tiivistymiseen rakenteen sisällä. Tämä edellyttää huolellista rakennusfysikaalista suunnittelua ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Vastaavasti ilmanvaihdon parantaminen ja tiivistäminen on aina tehtävä tasapainossa: tiiviimpi rakenne vaatii toimivamman ilmanvaihdon, jotta sisäilman laatu säilyy.

Rakennuksen käyttö korjaushankkeen aikana tuo lisärajoitteita. Asuinkerrostaloissa tai toimistokiinteistöissä töitä ei aina voida tehdä optimaalisessa järjestyksessä, vaan aikataulut on sovitettava käyttäjien tarpeiden mukaan. Tämä voi vaikuttaa lopputuloksen tasoon ja kustannustehokkuuteen.

Milloin energiatehokkuuskorjaukset kannattaa tehdä?

Energiatehokkuuskorjaukset kannattaa tehdä silloin, kun rakennusosa tai tekninen järjestelmä on joka tapauksessa korjauksen tai uusimisen tarpeessa. Tällöin energiatehokkuuden parantaminen ei vaadi erillistä investointia pelkästään energiasyistä, vaan kustannukset jakautuvat luontevasti muun korjauksen yhteyteen.

Käytännön esimerkkejä hyvistä ajoituksista:

Kiireellisyyttä lisäävät myös rakentamislain uudistukset, jotka tiukentavat energiatehokkuusvaatimuksia asteittain. Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että energiatehokkuuspykäliä uudistetaan myös kansallisessa lainsäädännössä, mikä tulee vaikuttamaan korjausrakentamisen vaatimuksiin lähivuosina.

Miten kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden vaatimukset sovitetaan yhteen?

Kosteudenhallinta ja energiatehokkuus on sovitettava yhteen rakennusfysikaalisen suunnittelun avulla. Nämä kaksi vaatimusta eivät ole ristiriidassa, mutta niiden yhtäaikainen toteuttaminen edellyttää asiantuntemusta: virheellinen toteutus voi parantaa energiatehokkuutta lyhyellä tähtäimellä, mutta aiheuttaa kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia pitkällä aikavälillä.

Keskeinen periaate on, että rakenteen on toimittava kosteusteknisenä kokonaisuutena myös energiaparannusten jälkeen. Lisälämmöneristys muuttaa rakenteen lämpötila- ja kosteusprofiilia, ja tämä on otettava huomioon materiaalivalinnoissa sekä höyrynsulussa tai höyrynjarrullisessa kerroksessa. Erityisen tärkeää tämä on vanhoissa rakennuksissa, joissa alkuperäinen rakenne on suunniteltu eri toimintaperiaatteella kuin nykyiset energiatehokkaat ratkaisut.

Ilmanvaihdolla on keskeinen rooli kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden yhdistämisessä. Riittävä ja tasapainotettu ilmanvaihto poistaa sisäilmasta kosteuden, epäpuhtaudet ja hiilidioksidin, samalla kun LTO talteenottaa lämpöenergian. Tiiviissä rakennuksessa tehokas ilmanvaihto ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys sekä sisäilman laadun että rakenteiden pitkäikäisyyden kannalta.

Me Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä olemme erikoistuneet juuri tähän kokonaisuuteen: kosteudenhallintaratkaisuihin, joissa energiatehokkuus ja rakenteiden toimivuus kulkevat käsi kädessä. Vuosikymmenten kokemus suomalaisista rakennusolosuhteista auttaa löytämään ratkaisut, jotka toimivat sekä teknisesti että taloudellisesti. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, kun haluat varmistaa, että energiatehokkuuskorjauksesi toteutetaan kestävästi ja oikein mitoitettuna.

Ota yhteyttä

Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi

Y-tunnus: 2036138-0

Kaikki yhteystiedot