Mitä tarkoittaa rakennusten energiatehokkuus korjausrakentamisessa?
Rakennusten energiatehokkuus korjausrakentamisessa tarkoittaa rakennuksen energiankulutuksen vähentämistä ja lämpöhäviöiden pienentämistä korjaustoimenpiteiden avulla siten, että rakennus täyttää sille asetetut viranomaisvaatimukset. Vaatimukset koskevat kaikkia merkittäviä korjaushankkeita, mutta niiden soveltamistapa vaihtelee hankkeen laajuuden ja rakennustyypin mukaan. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita taloyhtiöt, kiinteistönomistajat ja suunnittelijat kohtaavat energiakorjausta suunnitellessaan.
Mitä energiatehokkuusvaatimuksia korjausrakentamiseen sovelletaan?
Korjausrakentamisessa energiatehokkuusvaatimukset perustuvat ympäristöministeriön asetuksiin, jotka on annettu rakentamislain nojalla. Vaatimukset eivät ole yhtä tiukat kuin uudisrakentamisessa, mutta merkittävässä korjauksessa rakennuksen on täytettävä tietty vähimmäistaso joko kokonaisenergiatarkastelun tai osavaatimusmenettelyn kautta. Vaatimukset koskevat rakennuksia, joiden pinta-ala ylittää 50 neliömetriä.
Käytännössä energiatehokkuusvaatimukset aktivoituvat silloin, kun korjataan yli 25 prosenttia rakennuksen vaipan pinta-alasta tai kun uusitaan teknisiä järjestelmiä, kuten lämmitys-, ilmanvaihto- tai jäähdytysjärjestelmiä. Vaatimukset eivät kuitenkaan saa johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin suhteessa korjauksen kokonaishyötyihin, ja tämä niin sanottu kohtuullisuusperiaate on kirjattu suoraan lainsäädäntöön.
Rakennustyypeillä on merkitystä: asuinrakennukset, toimistorakennukset ja esimerkiksi uimahallit kuuluvat eri vaatimusluokkiin. Historiallisesti arvokkaat rakennukset ja suojellut kohteet voivat saada helpotuksia vaatimuksista, jos energiatehokkuustoimenpiteet muuttaisivat rakennuksen luonnetta tai ulkoasua merkittävästi. Suunnittelijoiden on tunnettava nämä poikkeukset jo hankkeen alkuvaiheessa.
Miten rakennuksen energialuokka määräytyy korjaushankkeen jälkeen?
Rakennuksen energialuokka määräytyy laskennallisen energiatehokkuusluvun eli E-luvun perusteella, joka kuvaa rakennuksen ostoenergiankulutusta neliömetriä kohden vuodessa. E-luku lasketaan standardikäytöllä, joten se mahdollistaa eri rakennusten vertailun. Korjaushankkeen jälkeen energiatodistus on päivitettävä, jos hanke on ollut riittävän laaja.
E-luvun laskennassa otetaan huomioon rakennuksen vaipan lämmöneristävyys, ilmanvuotoluku, lämmitysjärjestelmä sekä mahdollinen uusiutuvan energian tuotanto. Eri energiamuodoille käytetään ympäristöministeriön vahvistamia energiamuotokertoimia, jotka painottavat esimerkiksi sähkön käyttöä öljylämmitystä enemmän. Tämä tarkoittaa, että siirtyminen kaukolämpöön tai maalämpöön voi parantaa energialuokkaa merkittävästi, vaikka rakennuksen fyysinen lämpöhäviö ei muuttuisi.
Energiatodistuksen laadinnassa on tärkeää, että laskennan lähtötiedot vastaavat todellista tilannetta korjauksen jälkeen. Virheelliset tai puutteelliset lähtötiedot johtavat epäluotettavaan energialuokkaan, mikä voi vaikuttaa kiinteistön arvoon ja myytävyyteen. Me Sulin Oy:ssä autamme varmistamaan, että energiatodistuksen pohjana käytetyt tiedot ovat oikeat ja ajantasaiset.
Mitkä korjaustoimenpiteet parantavat energiatehokkuutta eniten?
Suurimmat energiansäästöt saavutetaan tyypillisesti parantamalla rakennuksen vaipan tiiveyttä ja lämmöneristystä sekä uusimalla vanhentunut lämmitysjärjestelmä. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lisääminen on erityisen tehokas toimenpide vanhoissa rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa.
Vaipparakenteet ja ilmanpitävyys
Ulkoseinien, yläpohjan ja alapohjan lisäeristäminen vähentää johtumislämpöhäviöitä merkittävästi. Ikkunoiden ja ovien uusiminen parantaa sekä lämmöneristystä että ilmanpitävyyttä. Rakennuksen vaipan tiivistäminen on usein kustannustehokkain yksittäinen toimenpide, koska hallitsematon ilmavuoto voi vastata merkittävää osaa rakennuksen lämpöhäviöistä.
Talotekniset järjestelmät
Lämmöntalteenottolaitteiston asentaminen ilmanvaihtoon voi pienentää ilmanvaihdon lämmitysenergiantarvetta huomattavasti. Lämmitysjärjestelmän uusiminen esimerkiksi maalämpöön tai poistoilmalämpöpumppuun alentaa sekä ostoenergiankulutusta että E-lukua energiamuotokertoimien ansiosta. Rakennusautomaation päivittäminen ja lämmönsäätöjärjestelmien optimointi ovat puolestaan edullisia keinoja, joilla saavutetaan nopeasti takaisinmaksuaika.
Mitä eroa on kokonaisenergiatarkastelulla ja osavaatimusmenettelyllä?
Kokonaisenergiatarkastelussa rakennuksen energiatehokkuutta arvioidaan kokonaisuutena E-luvun avulla, ja rakennuksen on alitettava sille asetettu E-lukulähtöinen enimmäisarvo. Osavaatimusmenettelyssä puolestaan asetetaan erillisiä vaatimuksia yksittäisille rakennusosille tai järjestelmille, kuten U-arvoille tai LVI-laitteiden hyötysuhteille, ilman kokonaisenergialaskentaa.
Kokonaisenergiatarkastelu antaa enemmän suunnitteluvapautta: jos jokin rakennusosa jää vaatimustason alapuolelle, sen voi kompensoida toisaalla, esimerkiksi uusiutuvalla energiantuotannolla tai erityisen tehokkaalla lämmitysjärjestelmällä. Tämä lähestymistapa sopii hyvin laajoihin peruskorjauksiin, joissa koko rakennus uudistuu kerralla.
Osavaatimusmenettely on yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi vaihtoehto silloin, kun korjataan vain tiettyjä rakennusosia eikä kokonaisenergialaskentaa ole mielekästä tehdä. Esimerkiksi pelkkä ikkunaremontti tai katon lisäeristys voidaan toteuttaa osavaatimusmenettelyn kautta ilman koko rakennuksen energiasimulointia. Menettelyn valinta kannattaa tehdä yhdessä pätevän suunnittelijan kanssa, sillä väärä valinta voi johtaa ylimääräisiin kustannuksiin tai viranomaisongelmiin.
Milloin energiatehokkuuskorjaukset kannattaa yhdistää muuhun korjausrakentamiseen?
Energiatehokkuuskorjaukset kannattaa yhdistää muuhun korjausrakentamiseen aina, kun rakennuksen vaippaa tai talotekniikkaa joka tapauksessa avataan muun korjauksen vuoksi. Yhdistelemällä toimenpiteitä vähennetään rakennusaikaa, työmaakuluja ja asukkaiden häiriötä merkittävästi verrattuna erillisiin hankkeisiin.
Julkisivuremontti on klassinen esimerkki: kun ulkoseinät joka tapauksessa avataan, lisäeristäminen on murto-osa siitä, mitä se maksaisi erillisenä hankkeena. Vastaavasti putkistoremontin yhteydessä on luontevaa uusia myös lämmönjako- ja säätöjärjestelmä, jolloin uusi putkisto toimii optimaalisesti modernin automaation kanssa. Kattoremontti puolestaan tarjoaa luontevan hetken yläpohjan lisäeristämiseen.
Pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, niin sanottu PTS, on tehokkain työkalu tämän kokonaisajattelun toteuttamiseen. Kun taloyhtiö tai kiinteistönomistaja hahmottaa tulevien kymmenen vuoden korjaustarpeet kerralla, energiatehokkuustoimenpiteet voidaan ajoittaa osaksi muita luontevasti ajoittuvia hankkeita. Tällöin energiakorjauksen takaisinmaksuaika lyhenee olennaisesti.
Miten kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden yhteensovittaminen onnistuu?
Kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden yhteensovittaminen onnistuu huolellisella rakennusfysikaalisella suunnittelulla, jossa varmistetaan, että lisäeristys tai tiivistäminen ei aiheuta kosteuden tiivistymistä rakenteiden sisään. Nämä kaksi tavoitetta eivät ole ristiriidassa, mutta niiden samanaikainen optimointi vaatii asiantuntemusta.
Yleisin ongelma syntyy, kun rakennuksen vaippaa tiivistetään ilman, että ilmanvaihtoa samalla tehostetaan. Tiiviimpi vaippa vähentää hallitsematonta korvausilmaa, mikä on energiatalouden kannalta hyvä asia, mutta jos ilmanvaihto ei toimi riittävästi, sisäilman kosteus nousee ja voi aiheuttaa mikrobikasvuston riskiä rakenteissa. Tämän vuoksi vaipan tiivistäminen ja ilmanvaihdon parantaminen kuuluvat aina samaan kokonaisuuteen.
Lisäeristystä suunniteltaessa on varmistettava, että rakenteen kastepiste ei siirry haitalliseen kohtaan. Rakennusfysikaalinen laskenta osoittaa, missä kohtaa rakennetta kosteus voi tiivistyä eri vuodenaikoina. Suomalaisessa ilmastossa tämä on erityisen tärkeää, koska talviset lämpötilaerot ovat suuria ja rakenteiden kosteusrasitus on kova. Me Sulin Oy:ssä yhdistämme kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden suunnittelun yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin molemmat tavoitteet toteutuvat turvallisesti ja kustannustehokkaasti.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme: Insinööritoimisto Sulin Oy:n kokeneet suunnittelijat auttavat energiaselvitysten laadinnassa, energiakorjausten suunnittelussa ja hankkeen valvonnassa. Tarjoamme kokonaisvaltaista palvelua aina lähtötilanteen kartoituksesta toteutuksen valvontaan, niin taloyhtiöille, kiinteistönomistajille kuin julkiselle sektorille.
Ota yhteyttä
Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi
Y-tunnus: 2036138-0
