Mitä EPBD-direktiivi vaatii suomalaisilta kiinteistönomistajilta?
EPBD-direktiivi eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU/2024/1275) edellyttää suomalaisilta kiinteistönomistajilta konkreettisia energiatehokkuusparannuksia, latauspisteiden asennuksia sekä siirtymistä kohti päästöttömiä rakennuksia vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi koskee sekä uusia että olemassa olevia rakennuksia, ja sen velvoitteet kohdistuvat vaiheistettuna eri rakennusluokkiin aikataulun mukaan. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita suomalaiset kiinteistönomistajat nyt pohtivat.
Mitä EPBD-direktiivi konkreettisesti edellyttää olemassa olevilta rakennuksilta?
EPBD-direktiivi edellyttää olemassa olevilta rakennuksilta mitattavaa energiatehokkuuden parantamista, latauspisteiden asennuksia sekä siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. Tavoitteena on, että koko EU:n rakennuskanta on käytännössä päästötön vuoteen 2050 mennessä. Vaatimukset eivät kohdistu kaikkiin rakennuksiin yhtä aikaa, vaan porrastetusti rakennusluokan ja käyttötarkoituksen mukaan.
Konkreettisimmista velvoitteista yksi koskee sähköajoneuvojen latausvalmiutta. Kaikkiin olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava latauspiste vähintään kymmenelle prosentille pysäköintipaikoista tai putkitus puolelle paikoista vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä on yksi harvoista velvoitteista, joille on jo selkeä, lähestyvä takaraja.
Energiankulutuksen osalta direktiivi asettaa kansallisesti porrastetut vähennystavoitteet erityisesti heikoiten suoriutuville rakennuksille. Suomessa rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia kaikesta energiasta, mikä tekee rakennuskannasta keskeisen vipuvarren kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämä luku kuvaa, miksi EU on tarttunut juuri rakennuksiin yhtenä suurimmista energiansäästöpotentiaaleista.
Mihin rakennusluokkiin EPBD-direktiivin vaatimukset kohdistuvat ensin?
EPBD-direktiivin vaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti ei-asuinrakennuksiin, kuten toimistoihin, kauppakeskuksiin ja julkisiin rakennuksiin. Näiden osalta energiatehokkuuden parantamisvelvoitteet ovat tiukimmat ja aikataulultaan nopeimmat. Asuinrakennukset, erityisesti pientalot, saavat enemmän liikkumavaraa kansallisessa toimeenpanossa.
Direktiivi edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä 16 prosenttia ei-asuinrakennusten rakennuskannasta on saatava energiatehokkuudeltaan direktiivin kynnysarvon yläpuolelle. Vuoteen 2033 mennessä tämä osuus nousee 26 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että heikoimman energialuokan toimitila- ja palvelurakennukset ovat ensimmäisenä toimenpiteiden kohteena.
Julkisten rakennusten osalta vaatimukset ovat vielä tiukemmat. Uusien julkisten rakennusten on täytettävä ZEB-taso eli lähes nollaenergiarakennuksen vaatimus vuodesta 2028 alkaen, ja kaikkien uusien rakennusten vuodesta 2030 alkaen. Olemassa olevien julkisten rakennusten omistajien, kuten kuntien ja valtion, on varauduttava merkittäviin korjausinvestointeihin jo lähivuosina.
Miten EPBD vaikuttaa rakennusten energiatodistuksiin Suomessa?
EPBD-direktiivi uudistaa energiatodistuskäytäntöjä siten, että todistuksista tulee kattavampia, vertailukelpoisempia ja paremmin kytkettyjä rakennuksen todelliseen suorituskykyyn. Suomessa energiatodistuksia koskevat kansalliset säädökset päivitetään direktiivin vaatimusten mukaisiksi toimeenpanon yhteydessä.
Uudistusten myötä energiatodistuksiin on odotettavissa uusia tietosisältöjä, kuten tarkempi arvio rakennuksen hiilijalanjäljestä ja sisäilman laadusta. Todistukset on myös tarkoitus liittää tiiviimmin osaksi rakennuksen koko elinkaaren hallintaa, ei pelkästään myynti- tai vuokraustilanteita varten. Tämä muutos korostaa energiatodistuksen roolia kiinteistönhoidon strategisena työkaluna.
Kiinteistönomistajien kannattaa huomioida, että energiatodistuksen energialuokka vaikuttaa suoraan siihen, kuuluuko rakennus ensimmäisiin parannusvelvoitteiden piiriin. Heikko energialuokka voi tarkoittaa pakollisia korjaustoimenpiteitä aiemmin kuin muilla kiinteistöillä. Energiatodistuksen ajantasaisuus ja oikeellisuus on siksi tärkeää varmistaa jo nyt.
Mitä korjaustoimenpiteitä EPBD-direktiivi käytännössä vaatii?
EPBD-direktiivi ei määrää yksittäisiä pakollisia korjaustoimenpiteitä, vaan asettaa energiatehokkuuden parantamistavoitteen, jonka kiinteistönomistaja voi saavuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tyypillisimmät toimenpiteet ovat rakennusvaipan parantaminen, talotekniikan uusiminen sekä uusiutuvan energian tuotannon lisääminen.
Rakennusvaippa ja talotekniikka
Rakennusvaipan osalta keskeisimpiä toimenpiteitä ovat ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen, lisälämmöneristys sekä ilmanvuotokohtien tiivistäminen. Talotekniikan puolella lämmöntalteenottojärjestelmien parantaminen, rakennusautomaation tehostaminen ja lämmitysjärjestelmän uusiminen ovat yleisimpiä keinoja saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä.
Uusiutuva energia ja latauspisteet
Aurinkopaneelien asentaminen ja kaukolämpöön tai lämpöpumppuihin siirtyminen tukevat direktiivin tavoitetta poistaa fossiilisten polttoaineiden käyttö rakennuksissa. Sähköajoneuvojen latauspisteiden asentaminen on, kuten aiemmin mainittiin, yksi konkreettisimmista ja aikataulutetuimmista velvoitteista erityisesti toimisto- ja liikerakennuksille.
Milloin EPBD-direktiivin velvoitteet astuvat voimaan Suomessa?
EPBD-direktiivin kansallinen toimeenpano on tehtävä Suomen lainsäädäntöön viimeistään 29. toukokuuta 2026. Ympäristöministeriön linjauksen mukaan toimeenpano pyritään tekemään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin, mikä tarkoittaa, että suuri osa direktiivin sisällöstä sulautetaan olemassa olevaan rakentamislakiin ja energiatehokkuuslainsäädäntöön.
Osa velvoitteista on jo voimassa tai astuu voimaan välittömästi toimeenpanon jälkeen, kuten latauspisteitä koskevat vaatimukset. Pidemmän aikavälin tavoitteet noudattavat seuraavaa aikataulua:
- Vuoden 2026 loppu: Latauspisteet tai putkitus yli 20 pysäköintipaikan ei-asuinrakennuksiin
- Vuoteen 2028 mennessä: Uudet julkiset rakennukset ZEB-tasoisiksi
- Vuoteen 2030 mennessä: 16 % ei-asuinrakennusten kannasta energiatehokkuuskynnyksen yläpuolelle; kaikki uudet rakennukset ZEB-tasoisiksi
- Vuoteen 2033 mennessä: 26 % ei-asuinrakennusten kannasta energiatehokkuuskynnyksen yläpuolelle
- Vuoteen 2050 mennessä: Koko rakennuskanta käytännössä päästötön
Koska direktiivin lopulliset kansallisen toimeenpanon lakitekstit ovat vielä viimeistelyvaiheessa, kiinteistönomistajien kannattaa seurata aktiivisesti ympäristöministeriön hankesivua ajantasaisen tiedon saamiseksi.
Mitä rahoitusvaihtoehtoja on tarjolla EPBD-vaatimusten täyttämiseen?
EPBD-vaatimusten mukaisten energiatehokkuusinvestointien rahoittamiseen on tarjolla useita kansallisia ja EU-tason tukimuotoja. Keskeisimpiä ovat energia-avustukset, ARA:n korjausavustukset sekä Business Finlandin ja ELY-keskusten energiatehokkuustuet yrityksille ja julkisille toimijoille.
Uusi energiatehokkuussopimuskausi 2026 alkaen tarjoaa kiinteistönomistajille strukturoidun viitekehyksen energiansäästötoimien suunnitteluun ja raportointiin. Sopimukseen liittyminen voi avata pääsyn lisätukiin ja osoittaa sidosryhmille sitoutumista vastuulliseen kiinteistönpitoon. Energiatehokkuussopimukset ovat vapaaehtoisia, mutta niiden kautta saatava ohjaus ja tuki ovat konkreettisia etuja.
EU:n elpymis- ja palautumistukiväline sekä koheesiorahastojen varat kanavoituvat osittain myös rakennusten energiatehokkuusinvestointeihin. Kiinteistönomistajien kannattaa selvittää alueelliset rahoitusmahdollisuudet ajoissa, sillä tukia haetaan usein ennen hankkeen käynnistymistä ja hakuajat voivat olla lyhyitä.
Mitä seurauksia on, jos kiinteistönomistaja ei täytä EPBD-vaatimuksia?
Jos kiinteistönomistaja ei täytä EPBD-direktiivin mukaisia velvoitteita, seuraukset voivat olla hallinnollisia, taloudellisia ja kaupallisia. Kansallinen lainsäädäntö määrittää lopulliset sanktiot, mutta direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että vaatimukset ovat täytäntöönpantavissa tehokkaasti.
Hallinnollisella tasolla rakennusvalvontaviranomaiset voivat määrätä korjaustoimenpiteitä tai asettaa määräaikoja velvoitteiden täyttämiselle. Toistuvasta laiminlyönnistä voi seurata hallinnollisia sakkoja tai muita pakkokeinoja sen mukaan, miten kansallinen toimeenpano lopulta muotoillaan. Direktiivin henki on, että vaatimusten laiminlyönti ei saa olla taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden täyttäminen.
Kaupalliselta kannalta heikko energiatehokkuus heikentää kiinteistön arvoa ja vuokrattavuutta. Institutionaaliset sijoittajat, vuokralaiset ja rahoittajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota rakennusten energiatehokkuusluokkaan osana ESG-arviointejaan. Kiinteistö, joka ei täytä direktiivin vaatimuksia, voi jäädä kilpailussa jälkeen sekä vuokramarkkinoilla että kiinteistökaupassa.
Me Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä autamme kiinteistönomistajia ja suunnittelijoita navigoimaan EPBD-direktiivin asettamien vaatimusten läpi. Olipa kyse energiaselvityksistä, julkisivujen korjaussuunnittelusta tai kosteudenhallintaratkaisuista, asiantuntijamme löytävät kuhunkin kohteeseen sopivimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä teidän kiinteistönne tilanne ja tarvittavat toimenpiteet.
Ota yhteyttä
Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi
Y-tunnus: 2036138-0