Milloin rakennuksen tiivistäminen on lakisääteistä 2026?

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät merkittävästi vuonna 2026, kun uudet lakisääteiset tiivistämisvaatimukset astuvat voimaan. Nämä muutokset koskevat laajaa kirjoa rakennuksia ja asettavat tiukempia vaatimuksia ilmanpitävyydelle, mikä tarkoittaa käytännössä uudenlaisia suunnittelu- ja toteutustapoja.

Rakennuksen tiivistäminen on noussut keskeiseksi osaksi energiatehokasta rakentamista, ja lakimuutokset tuovat mukanaan sekä velvoitteita että mahdollisuuksia rakennusalalle. Ymmärtämällä tulevat vaatimukset ajoissa rakentajat ja suunnittelijat voivat valmistautua muutoksiin ja hyödyntää uusia ratkaisuja tehokkaasti.

Milloin rakennuksen tiivistäminen tulee lakisääteiseksi vuonna 2026?

Rakennuksen lakisääteiset tiivistämisvaatimukset astuvat voimaan 1.1.2026 alkaen kaikissa uudisrakennuksissa. Vaatimukset koskevat kaikkia rakennuslupia, jotka haetaan vuoden 2026 alusta lähtien, riippumatta siitä, milloin rakentaminen tosiasiallisesti aloitetaan.

Uudet määräykset sisältyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman päivitykseen, joka tähtää EU:n energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoon. Siirtymäaikaa ei ole myönnetty, joten kaikki vuoden 2026 alusta haettavat luvat joutuvat noudattamaan uusia tiivistämisvaatimuksia välittömästi. Tämä tarkoittaa, että suunnittelijoiden ja rakentajien on syytä aloittaa valmistautuminen uusiin vaatimuksiin jo vuoden 2025 aikana.

Mitä rakennuksen tiivistäminen tarkoittaa käytännössä?

Rakennuksen tiivistäminen tarkoittaa ilmanpitävän vaipan luomista, joka estää hallitsemattoman ilmavirran rakennuksen sisä- ja ulkotilojen välillä. Käytännössä tämä toteutetaan huolellisella suunnittelulla, laadukkailla materiaaleilla ja tarkalla työnsuorituksella.

Tiivistäminen sisältää useita teknisiä ratkaisuja, kuten höyrynsulkujen ja tuulensuojien asianmukaisen asentamisen, liitosten tiivistämisen sekä läpivientien huolellisen toteutuksen. Erityistä huomiota kiinnitetään rakenneosien välisiin liitoksiin, kuten seinä–katto-liitoksiin sekä ikkunoiden ja ovien ympäryksiin.

Tiivistämisen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta vähentämällä lämmitysenergian hukkaantumista ja mahdollistamalla hallittu ilmanvaihto. Samalla parannetaan sisäilman laatua ja ehkäistään kosteusongelmia, jotka voivat syntyä hallitsemattomasta ilmavirrasta.

Mitkä rakennukset joutuvat noudattamaan uusia tiivistämisvaatimuksia?

Uudet tiivistämisvaatimukset koskevat kaikkia uudisrakennuksia, joille haetaan rakennuslupa 1.1.2026 jälkeen. Tämä sisältää asuinrakennukset, toimisto- ja liikerakennukset, teollisuusrakennukset sekä julkiset rakennukset ilman poikkeuksia.

Myös merkittävät korjaushankkeet, joissa rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan laajamittaisesti, joutuvat noudattamaan uusia vaatimuksia. Erityisesti julkisivuremonteissa, lämmitysjärjestelmien uusimisessa ja kattoremonteissa on huomioitava tiivistämisvaatimukset, mikäli työ koskee yli 25 prosenttia rakennuksen vaipasta.

Pienet korjaustyöt, kuten yksittäisten ikkunoiden vaihto tai pienehköt sisustusremontit, eivät kuulu vaatimusten piiriin. Rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti, milloin korjaustyö on niin laaja, että uusia tiivistämisvaatimuksia on sovellettava.

Mitkä ovat uudet tiivistämisvaatimukset ja raja-arvot?

Uusien vaatimusten mukaan rakennuksen ilmanpitävyysluku n50 saa olla enintään 1,0 1/h pientaloissa ja enintään 0,6 1/h kerrostaloissa sekä muissa suuremmissa rakennuksissa. Nämä arvot mitataan painekokeella, jossa rakennukseen luodaan 50 pascalin paine-ero.

Vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin aiemmat suositukset. Aiemmin pientalojen tavoitearvo oli 2,0 1/h ja kerrostalojen 1,5 1/h, joten uudet raja-arvot edellyttävät merkittävästi parempaa tiivistämistä. Erityisesti kerrostalojen vaatimus on kiristynyt yli 60 prosenttia.

Mikäli rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, ilmanpitävyysluvun raja-arvo voi olla hieman korkeampi. Tällöin pientaloissa sallitaan 1,5 1/h ja kerrostaloissa 1,0 1/h, mutta lämmöntalteenoton hyötysuhteen on oltava vähintään 80 prosenttia.

Miten rakennuksen tiivistäminen toteutetaan käytännössä?

Rakennuksen tiivistäminen aloitetaan jo suunnitteluvaiheessa määrittelemällä ilmanpitävä kerros ja sen jatkuva reitti koko rakennuksen vaipan läpi. Toteutus edellyttää huolellista materiaalivalintaa, ammattitaitoista työnsuoritusta ja järjestelmällistä laadunvarmistusta.

Käytännön toteutuksessa keskeisiä elementtejä ovat höyrynsulku- ja ilmansulkukalvot, tiivistysmassat, tiivistysnauhat sekä erityiset läpivientiratkaisut. Erityistä huomiota kiinnitetään rakenneosien liitoskohtiin, kuten perustus–seinä-liitoksiin, nurkkiin ja katto–seinä-liitoksiin, jotka ovat yleisimpiä vuotokohtia.

Meillä Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä on pitkä kokemus rakennusten kosteudenhallinnasta ja sisäilmaratkaisuista, mikä antaa hyvän pohjan myös tiivistämisratkaisujen suunnittelulle. Tiivistäminen vaatii aina tapauskohtaista suunnittelua ja huolellista toteutuksen valvontaa.

Kuinka paljon rakennuksen tiivistäminen maksaa?

Rakennuksen tiivistämisen kustannukset vaihtelevat 5–15 euroa per neliömetri rakennettavaa pinta-alaa kohden riippuen rakennuksen koosta, monimutkaisuudesta ja valituista ratkaisuista. Pientaloissa kustannukset ovat tyypillisesti 1 500–4 000 euroa ja kerrostaloissa 50–150 euroa per asunto.

Kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi rakennuksen geometria ja läpivientien määrä. Yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen rakennus on edullisempi tiivistää kuin monimutkainen, paljon ulokkeita ja sisäänvetoja sisältävä rakennus. Myös LVIS-läpivientien määrä ja sijainti vaikuttavat kustannuksiin.

Investointi maksaa itsensä takaisin energiansäästöinä tyypillisesti 10–15 vuodessa. Tiivistäminen vähentää lämmityskustannuksia 10–25 prosenttia riippuen rakennuksen aiemmasta tiiviyden tasosta. Lisäksi parantunut sisäilman laatu ja rakenteiden kestävyys tuovat pitkäaikaisia hyötyjä.

Mitä seurauksia on, jos tiivistämisvaatimuksia ei noudateta?

Tiivistämisvaatimusten laiminlyönti voi johtaa rakennusluvan peruuttamiseen tai käyttöönottokiellon määräämiseen, kunnes puutteet on korjattu. Rakennusvalvonta voi määrätä rakennustyön keskeytettäväksi ja vaatia korjaustoimenpiteitä ennen työn jatkamista.

Käytännössä vaatimusten noudattamatta jättäminen tarkoittaa kalliita jälkitöitä, koska tiivistäminen on vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa rakennuksen valmistuttua. Pahimmassa tapauksessa joudutaan purkamaan jo tehtyjä rakenteita, mikä voi nostaa kustannuksia moninkertaisiksi alkuperäisiin tiivistämiskustannuksiin verrattuna.

Myös vakuutusyhtiöt voivat evätä korvauksia kosteus- ja homevaurioista, mikäli ne johtuvat määräysten vastaisesta tiivistämisestä. Rakennuksen myyntiarvoon vaikuttaa negatiivisesti energiatodistuksessa näkyvä heikko ilmanpitävyys, mikä heikentää rakennuksen kilpailukykyä markkinoilla.

Ota yhteyttä

Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi

Y-tunnus: 2036138-0