Milloin kiinteistön energiakatselmus kannattaa teettää?

Kiinteistön energiakatselmus kannattaa teettää silloin, kun haluat selvittää, mihin energia kuluu ja mistä sitä voidaan säästää kustannustehokkaasti. Katselmus on hyödyllinen erityisesti ennen suuria korjaus- tai perusparannushankkeita, mutta se palvelee kiinteistönomistajaa missä tahansa rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Alla käymme läpi kaikkein yleisimmät kysymykset energiakatselmuksesta käytännönläheisesti ja asiantuntevasti.

Mitä hyötyä energiakatselmuksesta on kiinteistönomistajalle?

Energiakatselmus tuottaa kiinteistönomistajalle selkeän kuvan rakennuksen energiankulutuksesta, tunnistaa eniten energiaa tuhlaavat järjestelmät ja esittää priorisoidut toimenpide-ehdotukset takaisinmaksuaikoineen. Hyöty on konkreettinen: omistaja saa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa, jonka avulla investoinnit voidaan kohdistaa oikein.

Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan kiinteistön käyttökuluista. Kun tiedetään tarkasti, missä rakennuksen järjestelmissä tai rakenteissa energiaa hukataan, voidaan korjaustoimenpiteet mitoittaa juuri oikealle tasolle. Tämä estää sekä ali- että ylimitoitetut investoinnit.

Käytännön hyötyjä ovat muun muassa:

Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta, minkä vuoksi kiinteistökohtaiset parannukset vaikuttavat suoraan sekä omistajan lompakkoon että laajempiin ilmastotavoitteisiin. Energiakatselmus on se työkalu, joka muuttaa epämääräisen säästöpotentiaalin mitattaviksi toimenpiteiksi.

Milloin energiakatselmus on lain mukaan pakollinen?

Energiakatselmus on Suomessa lakisääteisesti pakollinen tietyille suurille yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille. Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään energiakatselmuksen vähintään neljän vuoden välein, ellei yrityksellä ole käytössä sertifioitua energia- tai ympäristöjärjestelmää, joka kattaa vastaavat vaatimukset.

Velvollisuus koskee yrityksiä, jotka täyttävät suuren yrityksen tunnusmerkit henkilöstömäärän tai liikevaihdon perusteella. Pk-yritykset ja taloyhtiöt eivät pääsääntöisesti ole lakisääteisen katselmuspakkon piirissä, mutta myös heille katselmus on usein taloudellisesti perusteltu.

Julkisen sektorin osalta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) asettaa kasvavia vaatimuksia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle. Direktiivin kansallinen toimeenpano on parhaillaan käynnissä, ja se tuo muutoksia muun muassa energiatodistuslainsäädäntöön. Tämä tarkoittaa, että lakisääteisten velvoitteiden kirjo laajenee lähivuosina myös aiemmin vapaaehtoisuuden piirissä olleille kiinteistöille.

Vapaaehtoisuudesta huolimatta kannattaa muistaa, että energiakatselmus on usein edellytys energiatuen tai avustuksen saamiselle, mikä tekee siitä käytännössä pakollisen askeleen monessa hankkeessa.

Missä rakennuksen elinkaaren vaiheessa katselmus kannattaa tehdä?

Energiakatselmus kannattaa tehdä ennen merkittävää peruskorjausta, linjasaneerausta tai taloteknistä uudistusta. Tässä vaiheessa katselmuksen tulokset voidaan suoraan integroida hankesuunnitteluun, jolloin energiatehokkuustoimenpiteet eivät jää erillisiksi lisätöiksi vaan ovat osa kokonaisratkaisua.

Rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa katselmuksella on kuitenkin erilainen rooli:

Yleisperiaate on, että mitä aikaisemmin katselmus tehdään suhteessa suunniteltuun hankkeeseen, sitä enemmän sen tuloksista voidaan hyötyä. Jälkikäteen tehty katselmus kertoo, mitä olisi voitu tehdä toisin, mutta ei enää ohjaa päätöksentekoa.

Kuinka usein energiakatselmus tulisi uusia?

Energiakatselmus tulisi uusia neljän vuoden välein, jos organisaatio on lakisääteisen katselmuspakkon piirissä. Muille kiinteistönomistajille suositeltava uusimisväli on viidestä kymmeneen vuoteen tai aina merkittävän muutoksen jälkeen.

Pelkkä aikaväli ei kuitenkaan ole ainoa peruste uusimiselle. Katselmus on syytä päivittää myös silloin, kun:

Katselmuksen päivittäminen ei aina edellytä täysin uutta prosessia. Jos aiempi katselmus on laadukas ja dokumentoitu huolellisesti, päivityskatselmus voidaan tehdä suppeampana, kun lähtötieto on jo olemassa ja vain muutokset tarkistetaan.

Mitä energiakatselmus käytännössä sisältää?

Energiakatselmus sisältää kiinteistön energiankulutuksen mittaamisen ja analysoinnin, rakennuksen vaipan ja taloteknisten järjestelmien tarkastuksen sekä priorisoidun toimenpide-ehdotusluettelon, johon on laskettu arvio säästöistä ja takaisinmaksuajoista. Lopputuloksena on kirjallinen raportti, joka toimii päätöksenteon perustana.

Käytännössä katselmus etenee vaiheittain:

  1. Lähtötietojen keruu: Energialaskut, kulutushistoria, piirustukset, huoltokirja ja mahdolliset aiemmat selvitykset kootaan yhteen.
  2. Maastokäynti: Asiantuntija tarkastaa rakennuksen vaipan, ikkunat, ovet, ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän, valaistuksen ja muut energiaa kuluttavat järjestelmät.
  3. Mittaukset ja analyysit: Tarvittaessa tehdään lämpökamerakuvauksia, ilmavuotomittauksia tai muita teknisiä mittauksia täydentämään silmämääräistä tarkastusta.
  4. Laskenta ja mallintaminen: Energiankulutus mallinnetaan, ja potentiaaliset säästötoimenpiteet lasketaan kannattavuuslaskelmineen.
  5. Raportointi: Toimenpiteet priorisoidaan investointikoon, säästöpotentiaalin ja takaisinmaksuajan perusteella selkeäksi toimintasuunnitelmaksi.

Laadukas katselmusraportti ei jää pelkäksi havaintoluetteloksi. Se antaa kiinteistönomistajalle konkreettiset suositukset siitä, mitä tehdä ensin, mitä myöhemmin ja mistä voidaan luopua kokonaan.

Kuka saa tehdä virallisen energiakatselmuksen Suomessa?

Virallisen energiakatselmuksen Suomessa saa tehdä vain Motivan hyväksymä energiakatselmoija. Hyväksyntä edellyttää asianmukaista teknistä koulutusta, riittävää työkokemusta sekä Motivan järjestämän koulutuksen suorittamista. Lakisääteisessä katselmuksessa hyväksynnän vaatimus on ehdoton.

Motiva ylläpitää julkista rekisteriä hyväksytyistä katselmoijista, josta kiinteistönomistaja voi tarkistaa tekijän pätevyyden ennen toimeksiannon antamista. Pätevyysvaatimus varmistaa, että katselmus tehdään yhtenäisellä metodologialla ja että sen tulokset ovat vertailukelpoisia.

Vapaamuotoisempiin energiaselvityksiin, jotka eivät ole lakisääteisiä, voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita, kuten LVI-insinöörejä tai rakennusfysiikan asiantuntijoita. Tällainen selvitys ei kuitenkaan täytä lakisääteisen katselmuksen vaatimuksia eikä oikeuta energiatukeen samalla tavoin kuin virallinen katselmus.

Me Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä autamme kiinteistönomistajia löytämään oikean asiantuntijan ja koordinoimaan katselmusprosessia osana laajempaa energiatehokkuuden kehittämistä.

Saako energiakatselmukseen tukea tai rahoitusta?

Energiakatselmukseen on mahdollista saada tukea Business Finlandilta tai ELY-keskukselta riippuen organisaation koosta ja katselmuksen tyypistä. Tuki kattaa tyypillisesti osan katselmuksen kustannuksista, ja sen saaminen edellyttää, että katselmus tehdään Motivan hyväksymän katselmoijan toimesta virallista menetelmää noudattaen.

Tukimuodot vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä suuri yritys, pk-yritys, taloyhtiö vai julkinen organisaatio:

Tukihakemus tulee pääsääntöisesti jättää ennen katselmuksen aloittamista, joten rahoitusmahdollisuudet kannattaa selvittää hyvissä ajoin. Tuen hakeminen jälkikäteen ei yleensä onnistu.

Energiakatselmukseen saatava tuki tekee hankkeesta taloudellisesti houkuttelevan myös silloin, kun itse katselmus ei tunnu kiireelliseltä. Kun katselmuksesta saatavat säästöt ja tukirahoitus lasketaan yhteen, investointi maksaa itsensä takaisin nopeasti.

Haluatko selvittää, sopiiko energiakatselmus kiinteistöllesi juuri nyt ja mihin tukiin organisaatiosi on oikeutettu? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme Insinööritoimisto Sulin Oy:ssä. Autamme sinua arvioimaan katselmuksen tarpeen, löytämään pätevän katselmoijan ja suunnittelemaan energiatehokkuuden parantamisen osaksi kiinteistösi pitkäjänteistä kehittämistä.

Ota yhteyttä

Insinööritoimisto Sulin Oy
Valuraudankuja 8
00700 Helsinki
+358 9 3505 700
myyntipalvelut@sulinoy.fi

Y-tunnus: 2036138-0

Kaikki yhteystiedot